Tax The Rich!

1990-luvun alusta lähtien veropäätösten suuri linja Suomessa on ollut progression heikentäminen. Pääomatulojen progression poistaminen 1993 on ollut yksi radikaaleimmista verouudistuksista, joka on vaikuttanut tuloerojen kasvuun vuosikymmenten ajan. Sen seurauksena suurituloiset omistajat maksavat veroja jopa matalammalla kokonaisprosentilla kuin keskituloiset palkansaajat. Samanaikaisesti verotuksen painopistettä on siirretty kulutusveroihin. Eli samalla kuin suurituloisten verotusta on johdonmukaisesti kevennetty, pienituloisten verotaakkaa on lisätty.

Helsingin sanomien pääkirjoituksessa 15.12.2025 jatkettiin vanhalla tutulla linjalla, jossa verokiristykset ehdotetaan kohdistettavaksi kulutukseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että suhteellisesti suurin maksutaakka kohdistettaisiin jälleen pienituloisiin. Eriarvoisuuden räjähdysmäistä kiihtymistä tai vähävaraisten aseman heikentämisestä aiheutuvia kustannuksia ei pääkirjoituksessa käsitellä lainkaan.

”Välil maan ja taivaan raha menee rahan luokse”

Martin Luther King Jr. nosti usein puheissaan esiin, että Yhdysvalloissa ongelma on se, että yhteiskunta on rakennettu tavalla, jossa vallalla olevat rakenteet ylläpitävät sosialismia rikkaille ja kovaa kapitalismia köyhille. 1950- ja 1960-luku olivat kuitenkin nykyhetkeen verrattuna Yhdysvalloissa vielä tasa-arvoista kasvun aikakautta. Väestön alimman viidesosan varallisuus kasvoi suunnilleen yhtä paljon, kuin varakkaimman viidesosan varallisuus. Varakkaimman väestönosan verotus oli paljon korkeampaa kuin tällä hetkellä. Yritysverot ja osinkojen verot olivat korkeammat. Varallisuutta verotettiin yleisesti huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä. Tämän vuoksi erityisesti 1960-luku oli merkittävää demokratisoitumisen ja tasa-arvon edistymisen aikaa.