Halla-aho on koko poliittisen uransa aikana kieltäytynyt irtisanoutumasta siitä rasismista, homofobiasta, misogyniasta ja antisemitismistä mitä Scripta on täynnä. Halla-aho on johdonmukaisesti tuonut esiin, ettei näitä blogikirjoituksia julkaistessaan ole ollut tietoinen siitä missä asemassa tulisi tulevaisuudessa olemaan ja tämä vastaus on riittänyt medialle. Niin kauan kun Halla-aho ei irtisanoudu siitä rasismista, homofobiasta, misogyniasta ja antisemitismistä mistä Scripta on kuuluisa, hän edustaa ja seisoo edelleen tämän retoriikan takana. Rasistisella, homofobisella, misogyynisellä ja antisemitistisellä retoriikalla on edelleen Suomessa kysyntää. Se miten Halla-aho on pystynyt avoimesti normalisoimaan rasismia, on puhutellut monia perussuomalaisia äänestäneitä suomalaisia ja on yksi syy siihen miksi Halla-aho on saanut Helsingin vaalipiirissä enemmän ääniä kuin kukaan muu koskaan. Suomi ei ole rasismista vapaa maa. Halla-ahon suosio on myös vaikuttanut siihen, ettei valtamedian tahot ole hänen kohdallaan avoimesti pystyneet tuomaan esiin sitä, että rasistista retoriikkaa tuottava ja sen takana seisova ihminen on rasisti. Ilman perusteluja tällainen väite olisi populistinen, mutta Halla-ahon kohdalla rasistisesta retoriikasta löytyy esimerkkejä vuosi ja kerta toisensa jälkeen, hänen blogistaan ja sosiaalisen median tileiltään. Myös siitä, ettei hän ole valmis irtisanoutumaan rasistisesta retoriikasta voi vetää johtopäätökset.
1930-luvun alun kaltaiset Euroopassa nähtävissä olleet fasismin varhaiset varoitusmerkit ovat olleet nähtävissä myös Euroopan ja Yhdysvaltojen tämänhetkisessä poliittisessa ilmapiirissä viimeisen viiden vuoden aikana. Suomessa tästä yksi esimerkki on Halla-ahon avoimen rasismin, homofobian, misogynian ja antisemitismin salonkikelpoisuus ja tämänkaltaisen retoriikan vakavuuden vähättely. Ei tarvitse olla historioitsija oivaltaakseen, että 100 vuoden kuluttua historiantutkijat tulevat tekemään vertauksia 1930-luvun fasismin ja tämän hetken poliittisen äärioikeiston välillä. Me voimme nyt vaikuttaa siihen, miten Halla-ahon suosioon ja flirttailuun äärioikeiston kanssa suhtaudutaan tässä ajassa. Tässä on tuorein esimerkki Halla-ahon avoimesta rasismista sosiaalisessa mediassa. Halla-aho yrittää twiitillä kosiskella ja miellyttää osaa perussuomalaisten äänestäjistä ja tehdä tämänkaltaisesta avoimesta rasismista salonkikelpoista vetoamalla huumoriin. Rasismi ei ole koskaan ollut huumoria, eikä rasismi kuuluu sananvapauden piiriin demokraattisessa yhteiskunnassa, siitä huolimatta kuinka sinnikkäästi perussuomalaiset yrittävät rasistista retoriikkaa ja vihapuhetta demokratiassa normalisoida.
