Pori Jazz konsertissa 15.7.2023 esitin jokaiselle tuntemattomalle miehelle, joka jostain syystä tuli juttelemaan minulle kaksi samaa kysymystä: Mitä puoluetta äänestit kevään eduskuntavaaleissa? Ja äänestitkö kokoomusta? Kaikki vastasivat, että kyllä äänestin kokoomusta ja kun kysyin miksi, vastaus oli poikkeuksetta sama: No koska tää valtion velkaantuminen on pakko saada kuriin.
Yritin avata sitä, miten kokoomuksen politiikka tulee käytännössä tarkoittamaan eriarvoistumisen lisääntymistä ja tuloerojen kasvua. Tuloverokevennysten ja sosiaaliturvaleikkausten kautta viedään läpi tulonsiirtoja yhteiskunnan alimmilta tuloluokilta, yhteiskunnan vauraimmille tuloluokille. Samalla valtio tulee velkaantumaan entiseen malliin.
Tähän he suhtautuivat epäuskovasti ja kuvailivat, että odottavat kokoomuksen politiikan hillitsevän vastakkainasettelua ja taittavan valtion velkaantumista. Ja kuten tiedetään, kokoomuksen politiikan seuraukset ovat täysin päinvastaisia. Jo ennen vaaleja kokoomus teki hyvin selväksi tavoitteensa tuloveronkevennyksistä ja sosiaaliturvaleikkauksista, jotka nimenomaan lisäävät eriarvoisuutta ja kärjistävät vastakkainasettelua. Hallitus myös lisää valtion velanottoa ja velkaantuu enemmän kuin Marinin hallitus. Tultaessa hyvätuloisten tuloverokevennyksiin, näyttäisi kaiken kaikkiaan siltä, että kokoomus näkee nyt olevan oikea aika aloittaa velaksi eläminen.
Kokoomusta äänestäneet miehet myös toivoivat, että kokoomus olisi lähtenyt muodostamaan hallitusta demareiden kanssa, vaikka jo ennen vaaleja oli täysin selvää, että kokoomus haluaa hallitukseen nimenomaan perussuomalaisten kanssa päästäkseen toteuttamaan uusliberaalia talouspolitiikkaansa. Kokonaisuudessaan he kuvasivat odottavansa kokoomukselta täysin päinvastaisia toimia, mitä kokoomus tällä hetkellä vie nopealla aikataululla läpi. Yksi ihminen sanoi myös sen mitä vasemmistolaisille jatkuvasti esitetään silloin, kun oikeistolaiset toimijat pyrkivät marginalisoimaan vasemmistolaisia toimijoita velkapopulismillaan, eli: Okei, oot sitä mieltä, että valtion velkaa ei kuulu maksaa takaisin.
Vastasin että ennen vaaleja kaikki puolueet ovat olleet valmiita sopeutuksiin, mutta kyse on vain siitä millä keinoilla. Kevään 2023 vaalitenteissä, kun päähuomio keskitettiin valitettavalla tavalla siihen, mistä puolueet leikkaisivat, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson joutui jatkuvasti tuomaan esiin, että sopeutuksia tulee tehdä, mutta selvää on, että puolueiden keinoissa niiden toteutuksessa on huomattaviakin eroja.
Vastasin myös, että valtion velkaa täytyy maksaa takaisin, mutta myönnän etten uskaltanut sanoa, että valtio voi ja se tulee velkaantumaan, koska sen jälkeen kaikki mitä olisin argumentoinut olisi ohitettu sillä, etteivät vasemmistolaiset ymmärrä taloudesta mitään, eikä millekään mitä sanon olisi annettu enää mitään painoarvoa. Todennäköisesti olisin myös saanut kuulla, että väitteeni ovat hömpänpömppää.
Vasemmistoliitto on esittänyt listaamattomien yritysten omistajien osinkoveroedun kohtuullistamista yhtenä talouden tasapainottamisen keinona. Yllättävää on ollut se, että myös valtiovaranministeriö on esittänyt tätä. Olen myös huomannut, etten ole ollut ainoa, jolle tämä ei ole ollut itsestäänselvyys, koska kyse on kuitenkin valtiovarainministeriöstä. Tätä vm:n ehdotusta hallitus ei kuitenkaan yllättäen ole halunnut ottaa edes harkintaan.
Kokoomus saavutti vaalivoittonsa populistisella pelottelulla valtion velasta. Kokoomukselle tuttu populistinen retoriikka, kuten emme voi enää elää lastemme kustannuksella, tulevien sukupolvien laskuun, on johtanut siihen, että ihmiset ajattelevat valtion velasta enenevässä määrin samalla tavalla, kuin omasta henkilökohtaista velastaan. Vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskela kutsuu tätä oikeiston populistista retoriikkaa kiteytetysti velkapopulismiksi.
Kysyin Minja Koskelalta, miten voin vastata niille, jotka trollaavat väitteellä, ettei vasemmistolaisten mielestä valtion velkaa kuulu maksaa takaisin. Koskelan mukaan valtion velkaa tulee tietysti maksaa takaisin, mutta valtioiden velkaantuminen on myös luonnollista. Palvelujen kattamiseksi ja turvaamiseksi velkaa tulee ottaa.
Sosten pääekonomistina toimiva Anni Marttinen on myös kritisoinut sitä tapaa, jolla Suomessa keskustellaan valtion velasta. Marttisen mukaan kaikilla parlamentaarisilla puolueilla on parantamisen varaa siinä, miten valtion velkaan suhtaudutaan ja millä tavalla sitä käsitellään julkisessa keskustelussa. Hän purkaa myyttiä, jonka avulla pelotellaan ihmisiä tulevien sukupolvien velkataakalla, tuomalla esiin, että juuri nyt on halvinta ja tehokkainta tehdä ilmastotoimia. Eikä myöskään ole varaa jättää niitä tekemättä. Jos nyt ei tehdä tarvittavia ja riittäviä investointeja siirtymässä pois fossiilisista polttoaineista, ilmastokriisin kustannukset kasvavat huomattavasti. Marttinen painottaa, että näitä investointeja varten on pakko ottaa velkaa, eikä sitä tarvitse pelätä. Marttinen on myös nostanut esiin sitä, miten sosiaalinen näkökulma puuttuu taloustieteestä ja miten länsimaissa uusklassinen taloustiede on pitkään yhdistetty uusliberaaliin politiikkaan, jonka johdosta keskiöön on nostettu julkisen talouden tasapainottaminen.
Uusklassisen taloustieteen mukaan kaikki ovat samalla viivalla ja haluavat maksimoida oman voittonsa toisen kustannuksella. Uusliberaali talouspolitiikka, jossa hyvinvointivaltion rahoitusta pyritään purkamaan ja valtion omaisuutta yksityistämään, pitää sisällään arvomaailman, jossa sairaat ja työttömät nähdään vain kulueränä, ei ihmisinä. Tämä on kokoomuksen ideologian ja arvomaailman ydintä.
Ulkoministeri Elina Valtosen näkemys siitä, että hyvinvointi valuu myös alemmille luokka-asteille luonnollisesti, kun yrityksillä menee hyvin, eikä taloutta säädellä, ei pidä paikkaansa. Suuryritysten omistajien tavoitteena on, ettei osinkoja verotettaisi lopulta lainkaan. Länsimaissa verotusjärjestelmiä on suunniteltu uudelleen 1970-luvun alkupuolelta lähtien niin, että ylimmän prosentin verotusta on kevennetty huomattavasti, samaan aikaan kun keski- ja pienituloisten verotusta on kiristetty.
Varallisuus tuo ylimmille tuloluokille paljon poliittista vaikutusvaltaa. Suuryrityksiä kuunnellaan ja superrikkaat rahoittavat poliitikkojen kampanjoita. Verotusjärjestelmien uudelleen suunnittelu, jossa verotuksen progressioita on jatkuvasti heikennetty, on vaikuttanut pääoman keskittymiseen superrikkaille. Koska valta keskittyy varakkaille, uusklassisen taloustieteen asema on hallitseva. Valtaa omaavilla tahoilla on resurssit ylläpitää käsitystä siitä, että uusklassinen taloustiede olisi vapaa arvoista ja ainoa oikea vaihtoehto taloudenhoidolle. Tämä myytti täytyy pystyä purkamaan. Anni Marttinen on nostanut esiin, ettei uusklassinen koulukunta ole sen arvovapaampaa, kuin sille tarjotut vaihtoehdot. Se on vain vallitseva hegemonia.
Hallituspuolueet eivät halua viedä sosiaaliturvaleikkaustensa kokonaisvaikutusarvioita läpi, koska he ovat hyvin tietoisia leikkaustensa murskaavista vaikutuksista. Asiantuntijoita jotka näyttäisivät hallituksen kaikille sopeutustoimenpiteille vihreää valoa on vaikea löytää. Tulopuolen hallitus on sulkenut lähes täysin, lukuun ottamatta joitain marginaalisia poikkeuksia, joissa ei ole mitään järkeä. Kuten työmatkakustannusten ja kulttuurin sekä liikunnan verotuksen korottamista. Sopeutustoimenpiteet toteutetaan pienituloisten ja keskituloisten, sekä työttömien ja sairaiden kustannuksella. Samanaikaisesti hyvätuloisten, kymmeniä tuhansia kuussa ansaitsevien tuloverotusta kevennetään tuhansilla euroilla vuodessa.
Kokoomus kyllä ymmärtää leikkausten seuraukset ja vaikutukset vähävaraisiin lapsiperheisiin, pienituloisiin palkansaajiin, sairaisiin ja nuoriin. Kokoomus ymmärtää kyllä, että suurella osalla pienituloisista, joiden toimeentuloa heidän hallituksensa nyt heikentää merkittävästi, ei ole mitään mahdollisuuksia työllistyä. Tätä hallitus ei kuitenkaan suostu myöntämään, koska se ilmentää heidän valintojensa arvomaailmaa, jossa kaikki ovat kilpailuasetelmassa, ja jo valmiiksi hyväosaisilla nähdään olevan oikeus hyötyä sairaiden ja vähävaraisten epäedullisesta asemasta.
Kun hallituksen leikkausten vaikutusarvioita käsitellään, kokoomus ja perussuomalaiset alkavat disinformaatioon nojaavalla, populistisella retoriikalla puhua Marinin hallituksesta. Marinin hallituksella ei ole mitään tekemistä hallituksen tällä hetkellä läpiviemillä sosiaaliturvaleikkauksilla, eikä millään muillakaan hallituksen naisvihamielisillä tai ihmisoikeusvastaisilla linjauksilla. Hallituspuolueiden luulisi olevan kykeneviä ottamaan vastuu omista valinnoistaan, mutta sekin näyttää olevan liikaa vaadittu.
Kokoomuksen kannattajista noin. 60 prosenttia on miehiä ja perussuomalaisten kannattajista noin. 70 prosenttia. Miehet ovat nostaneet kokoomuksen ja perussuomalaiset valtaan, jonka seurauksena vähävaraisten lapsiperheiden toimeentuloa tullaan heikentämään ensi vuonna monella sadalla eurolla. Leikkausten vaikutukset lasten hyvinvointiin ovat niin murskaavia, että niiden seurauksia tullaan näkemään jo lyhyelläkin aikavälillä. Kuitenkin erityisesti pitkällä aikavälillä lapsiköyhyyden lisääminen tulee taloudellisesti todella kalliiksi.
Julkaistu ensimmäisen kerran Facebookissa 3.12.2023.