Nostan tässä vain kolme esimerkkiä siitä, miten hallituksen politiikka mm. lisää eriarvoistumista ja tuloeroja, syventää luokkayhteiskunnan rakenteita ja taannuttaa sosiaalipolitiikkaa ajassa taaksepäin, takaisin kohti köyhäinhoitoyhteiskuntaa.
Yksihuoltajat
Osa kokoomuksesta, kuten Arto Satonen ja Juhana Vartiainen, ovat suoraan myöntäneet hallituksen leikkausten tavoitteena olevan hyvinvointivaltion rakenteiden purkamisen. Pääministeri on kuitenkin lähtenyt täysin päinvastaiselle linjalle väittämällä, että hallituksen leikkauksissa olisi kyse hyvinvointivaltion pelastamisesta. Tässä on kyse disinformaatioon nojaavasta populismista, jossa väitetään täysin päinvastaista siitä, minkälaista politiikkaa toteutetaan. Tämä perussuomalaisille ominainen toiminta, on erityisesti hallitusvastuun myötä muodostunut yhä luontevammaksi myös kokoomukselle.
Hallitus on ensimmäisen toiminta vuotensa aikana vienyt läpi, jo valmiiksi köyhyysrajalla kamppaileviin pienituloisiin ja sairaisiin suomalaisiin kohdistuvat sosiaaliturvaleikkaukset. ”Uudistukset” on haluttu saada läpi niin nopealla aikataululla, että asiantuntijoille ei ole annettu riittävästi aikaa perehtyä niihin. Hallituksella on ollut voimakas tahtotila viedä leikkaukset läpi, siitä huolimatta mikä asiantuntijoiden kanta niihin on ollut. Leikkaukset useisiin eri sosiaaliturvaetuuksiin ovat kohdistuneet moninkertaisesti samoihin ihmisiin. Yksi tällainen ryhmä on esimerkkisi pienituloiset yksinhuoltajat, jotka menettävät hallituksen sosiaaliturvaleikkausten seurauksena useita satoja euroja kuussa. Sosten viime vuoden lopulla julkaiseman laskelman mukaan, hallituksen leikkaukset tiputtavat 17 000 lasta Suomessa köyhyysrajan alapuolelle tämän vuoden aikana. Laskelmissa on otettu huomioon indeksijäädytykset, työttömyysturvan porrastus, työttömyysturvan suojaosan ja lapsikorotuksen poisto, sekä suurin osa asumistuen leikkauksista. Laskelmissa on huomioitu myös lapsilisien korotukset, joista hyötyvät vain jo valmiiksi hyväosaiset lapsiperheet.
Pienyrittäjät
Hallituksen linjaus nostaa Suomen yleinen alv-kanta Euroopan kärkeen heti Unkarin jälkeen, osuu kovimmin pienituloisiin pienyrittäjiin. Vastaus paljon esitettyyn kysymykseen siitä, miksi kokoomus vihaa pienyrittäjiä, on hyvin yksinkertainen. Pienyrittäjät eivät kuulu hyväosaisten ja huipputuloisten joukkoon, jotka ovat ainut hallituksen suojelussa oleva ryhmä. Monet pienyrittäjät tulevat juuri tuloillaan toimeen ja heidän toimintansa voi olla riippuvaista arvolisäveron alarajan huojennuksesta. Alarajahuojennusta haki viime vuonna 80 000 yritystä. Sen poisto ilman kompensaatiota tuuleekin tarkoittamaan sitä, että tuhannet pienyritykset saattavat joutua lopettamaan toimintansa. Mm. Mikro ja yksiyrittäjät ry on kritisoinut sitä, ettei alarajahuojennuksen poistuessa ole tulossa minkäänlaisia korvaavia toimia, vaikka samaan aikaan arvolisäverokantaa ollaan nostamassa ja yel-vakuutusmaksut nousevat. Maksurasitteiden kasvu on kestämätön pienituloisille yrittäjille.
Kun olin viime viikolla jakamassa flaikkuja, eräs nainen tuli sanomaan minulle, että: ”Vie Li Anderssonille sellaisia terveisiä, että olen äänestänyt häntä, koska minun on pienyrittäjänä pian laitettava lappu luukulle hallituksen pienyrittäjävihamielisen politiikan johdosta. Enkä sen jälkeen tiedä miten pystyn elättämään heidät.” Jolloin hän nyökkäsi kohti kolmea lastaan, jotka kaikki näyttivät olevan alle kymmenen vuotiaita.
Sairaat osa-aikatyökykyiset
Hallitus kutsuu työn linjaksi politiikkaa, jolla se työntää valtavan määrän osa-aikatyötä tekeviä ihmisiä toimeentulotuelle. Kyse on ihmisistä, joilla on mahdollisuus työskennellä vain osa-aikaisesti, esimerkiksi opiskeluiden vuoksi, terveyssyistä tai oman lapsen sairauden vuoksi. Monet osa-aikatyökykyiset ovat saaneet soviteltua päivärahaa ja asumistukea, joita hallitus on leikannut. Työttömyysturvan suojaosien poisto on tehnyt työnteosta kannattamatonta monille, joilla on ollut mahdollisuus saada töitä vain osa-aikaisesti, tai jotka ovat osa-aikatyökykyisiä. Asumistukileikkaukset myös pakottavat osan asumistuen saajista muuttamaan pois alueita, joissa töitä on tarjolla.
Hallituksen politiikan takana on arvopohja, jossa heikommassa asemassa olevat, kuten pienituloiset osa-aikatyötä tekevät, nähdään taakkana, ja uskotaan, että hyväosaisilla on oikeus hyötyä heidän epäedullisesta asemastaan. Tämän vuoksi hallitus riistää pienituloisilta ja sairailta osa-aikatyökykyisiltä mahdollisuuden työntekoon.
Hallitusneuvotteluiden aikana keväällä 2023 ja vielä vähän aikaa niiden jälkeen, Sanni Grahn-Laasonen oli usein nähtävissä eri median kanavissa kertomassa, miten hallituksen tavoitteena on toimeentulotuen asiakkaiden määrän puolittaminen. Kesän 2023 edetessä, kun asiantuntijoiden arviota siitä, kuinka massiivisesti hallituksen politiikka tulee kasvattamaan toimeentulotuen saajien määrää Suomessa, alkoi näkyä mediassa yhä enemmän, kokoomuksen viesti muuttui täysin päinvastaiseksi. Kokoomus alkoi vastata opposition kritiikkiin hallituksen leikkauksista, disinformaatioon pohjautuvalla populismilla. Väittäen että ketään ei johdu kohtuuttomaan tilanteeseen leikkausten seurauksena. Tällöin kokoomusedustajat alkoivat vedota toimeentulotukeen, ja esimerkiksi Petteri Orpo toistelee samaa fraasia, jossa hän käyttää toimeentulotuen saajista ilmaisua heikoimmat: ”Heikoimmille on olemassa toimeentulotuki.” Sosten laskelmien mukaan, hallituksen leikkaukset ensisijaisiin etuuksiin kasvattavat Suomessa toimeentulotuen saajien määrää noin. 47 000 henkilöä.
Julkaistu ensimmäisen kerran Facebookissa 9.6.2024.