Suomen hallitus on koko tähänastisen kautensa ohittanut asiantuntijoiden näkemykset silloin, jos ne eivät ole tukeneet hallituspuolueiden ideologiaa. Valtavassa osassa hallituksen päätöksissä on menty täysin vastaan asiantuntijoiden lausuntoja. Tällainen toimintatapa on yksi esimerkki fasismin varhaisista hälytysmerkeistä.
Se että päätökset tehdään täysin ideologian pohjalta ei ole uutta, mutta se ettei sitä miltään osin myönnetä vaan väitetään aivan jotain muuta, on poikkeuksellista. Samalla ovat kärjistyneet virheiden ja valehtelun kieltäminen – silloinkin kun niistä on jo jääty kiinni – sekä tutkimustiedon vääristely omia tarkoitusperiä ja ideologiaa palvelevaksi.
Kokoomus sai vaaleissa mandaattinsa populismillaan valtion velasta. Tähän mandaattiin Petteri Orpo vetoaa jatkuvasti. Valtion velkaantumisen taittaminen oli Orpon hallituksen suurin ja näyttävin vaalilupaus. Kävin keväällä 2023 puolueiden vaaliohjelmia huolellisesti läpi ja muistan hyvin elävästi sekuntikellon, joka oli asetettu kokoomuksen sivuille tikittämään sille, kuinka monta kuukautta, päivää, tuntia, minuuttia ja sekuntia oli aikaa siihen, kun valta vaihtuu kokoomukselle. Kaikki muistamme kokoomuksen mainokset, joissa Orpo poseerasi: Nyt on aika lopettaa velaksi eläminen.
Hallituskautensa alussa kokoomus ja perussuomalaiset pyrkivät luomaan uhkakuvia siitä, että Suomi joutuisi EU:n liialliseen alijäämämenettelyyn. Hallitus puhui EU:n ”tarkkailuluokasta” jatkuvasti ja myös media tarttui tähän retoriikkaan. Tarkoituksena oli kampanjoida oikeutusta sosiaaliturvaleikkauksille ja pyrkiä esittämään leikkaukset välttämättöminä.
Kun hallitus oli saanut vietyä läpi tulosiirrot kaikkein köyhimmiltä suomalaisilta, kaikkein varakkaimmille, puheet EU:n tarkkaililuokasta loppuivat kuin seinään. Puoliväliriihessä jossa hallitus päätti viedä läpi suurituloisten verokevennykset velkarahalla, tarkkailuluokalle joutumisen mahdollisuus näytti olevan hallitukselle enää täysin samantekevää. Kokoomus ja perussuomalaiset eivät halunneet kuulla mainintaakaan tarkkailuokasta, silloin kuin riski sinne joutumisesta oli suurempi kuin aikaisemmin.
Puoliväliriihessä hallitus mahdollisti suurituloisten veroalen velkarahalla purkamalla valtion rahastotaloutta, eli lainaamalla valtion eläkerahastosta miljardin. Tällä toimenpiteellä hallitus pyrkii ylläpitämään harhakuvaa siitä, että se olisi onnistumassa velkasuhteen vakauttamisessa hallituskautensa lopussa.
Todellisuudessa varakkaimpien suomalaisten veroalen läpivieminen velkarahalla sai Orpon hallituksen kasvattamaan valtion velanottoa enemmän kuin aiemmat hallitukset ja samalla lopullisesti hylkäämään tavoitteensa valtion velkaantumisen taittamisesta. Koska hallitus onnistui pettämään sen viimeisenkin lupauksensa, jolla se saavutti vaaleissa mandaattinsa, Orpo katsoi tarpeelliseksi ottaa Helsingin Sanomista tilaa väitteilleen, joiden kaikki tiesivät olevan virheellisiä.
Kun Orpo väitti Helsingin Sanomissa, että hallitus on onnistumassa tavoitteessaan vakauttaa velkasuhde, joutui valtionvarainministeriö erikseen kumoamaan pääministerin väitteet mediassa. Tämän voidaan katsoa olevan poikkeuksellista, siitäkin näkökulmasta miten VM on koko tämän hallituskauden myötäillyt hallituksen ideologisia päätöksiä, eikä samalla ole suostunut myöntämään omia virheitään. Jopa politisoituneelle valtionvarainministeriölle Orpon valehtelu Helsingin Sanomissa oli liikaa.
Majanen toteaa, että valtiovarainministeriö on julkistanut kansantalousosaston riippumattoman ennusteen. Siinä velkasuhde ei vakaudu, vaan sen ennakoidaan kasvavan jatkuvasti. HS
Jos Suomi velkaantuisi 12 miljardia vuosittain ilmastotoimien vuoksi, olisi se perustellumpaa, koska kysymys olisi toimenpiteistä, jotka ovat joka tapauksessa pakollisia ja tulevat maksamaan huomattavasti enemmän kaikilla mittareilla, kun niitä siirretään tulevaisuuteen. Vihreän siirtymän panostuksilla olisi myös myönteinen vaikutus talouskasvuun. Toisin kuin hallituksen verokevennyksillä kaikkein varakkaimmille suomalaisille, joiden vaikutusarvioista hallitus on myös kunnostautunut jakamaan virheellistä tietoa. Tämä huomioiden hallituksen tulisi avoimesti myöntää luopuneensa tavoitteestaan valtion velkasuhteen vakauttamisessa.
Kehysriihessä hallitus vei läpi myös yhteisöverokannan alennuksen vasten asiantuntijoiden näkemyksiä. Taloustieteilijät joutuivat mediassakin kiistämään hallituksen väitteet yhteisöveroalen vaikutuksista ja varoittamaan, että sen laskeminen tulisi kiihdyttämään Suomen velkaantumista ja saisi suurituloiset nostamaan palkkansa useammin osinkoina. Yhteisöverokannan alentamisesta hyötyvät Suomessa lähinnä pankit ja se oli verrattain alhaisella tasolla jo ennen sen laskemista.
Lähimuistissa on edelleen, miten Orpo ylisti pääosin elinkeinoelämän edustajista kokoon kasattua Risto Murron työryhmää. Orpo kertoi sekä mediassa, että eduskunnan istuntosalissa kuinka täydellinen ihminen Risto Murto hänen mielestään on. Kuitenkaan edes Murron työryhmä ei esittänyt yhteisöverokannan yleistä laskemista, vaan aivan kuten muut asiantuntijat, katsoi ettei sillä olisi vaikutusta talouskasvuun.
Yhteisöverokannan alentamisesta on tehty hyvää kotimaistakin tutkimusta, joka on osoittanut, ettei yhteisöveron alennuksella ole kasvuvaikutuksia. Hallitus pyrki kuitenkin keräämään hajanaista tutkimustietoa Yhdysvalloista ja valjastamaan sen omilla tulkinnoillaan palvelemaan väitettä, että yhteisöveron alennuksella olisi dynaamisia vaikutuksia talouskasvuun. Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestön OECD:n mukaan Orpon hallituksen päätökset verokevennyksistä suuryrityksille, päinvastoin hidastavat julkisen talouden kasvua.
Vain kuukautta ennen kehysriihtä valtiovarainministeriö katsoi, ettei yhteisöverokannan alennus ole kannattavaa. Yhteisöverokannan laskeminen on kuitenkin ollut kokoomuksen pitkäaikainen tavoite ja kehysriihessä se vietiin läpi EK:n vaikuttamistyön seurauksena. Valtiovarainministeriön tehtäväksi tuli näin tutkimustiedon avulla osoittaa, että yhteisöverokannan alentaminen maksaisi itsensä takaisin dynaamisilla vaikutuksilla talouteen.
VM joutui kuitenkin oikaisemaan muistiotaan, koska siinä väitettiin hallituksen verokevennysten maksavan itsensä takaisin 60 prosenttisesti. Saksalaisprofessori Sebastian Gechertin mukaan VM käytti laskelmassaan liian korkeita kertoimia verokevennysten itserahoittavuudesta. Gechertin mukaan kansainvälinen näyttö osoittaa, että yritysverotuksen alentamisessa voidaan nähdä noin. 10-20 prosenttia itserahoittavuutta hyvin pitkällä aikavälillä, mutta ei millään tavalla kuudenkymmenen prosentin luokassa viidessä vuodessa, kuten Suomen valtiovarainministeriön laskelmassa väitettiin.
Ministeriön papereissaan siteeraama saksalaisprofessori löysi veromuistiosta virheen. Korjattuna se vie uskottavuutta ministeriön esittämältä arviolta.
– Olin itse asiassa hieman ärtynyt, että ministeriö ei käyttänyt tutkimuksemme päähavaintoa, vaan keskittyi hyvin spesifiin löydökseen [eli korkeisiin kertoimiin]. Päähavainto on, että keskiarvoisesti itserahoittavuus on lähellä nollaa. Yle
Hallitus on ollut myös valmis hylkäämään työllisyystavoitteensa ideologisista syistä. Pienyritykset on ajettu konkurssiin ja työpaikkoja on kadonnut 50 000. Hallitus ei kuitenkaan ole valmis tarkastelemaan päätöksiään uudelleen, koska ne ovat ideologisia. Esimerkiksi suojaosien poisto heikentää työn vastaanottamisen kannattavuutta ja sitä kautta lisää työttömyyttä.
Vaikka puoliväliriihen takinkääntö ja rahan jakaminen kokoomuksen eturyhmille oli odotettavaa, välillä on pakko ihmetellä, kuinka pitkälle hallitus on valmis menemään.
Hallituksen ”uudistukset” lisäävät työttömyyttä, terveydenhuollon jonoja, valtion velkaantumista ja samalla hidastavat talouskasvua. Eli vaikutukset ovat täysin päinvastaisia mitä hallitus esittää. Ne pohjautuvat ideologiaan, jonka rinnalla vaikutusarviot ovat hallitukselle täysin merkityksettömiä.
Seuraavien vaalien vuoksi hallituksen on kuitenkin pakko yrittää selittää ”uudistusten” vaikutukset parhain päin, jolloin he päätyvät valehtelemaan. Tämä on johtanut siihen, että ainut tyytyväinen taho hallituksen päätöksiin on EK, joka ne on sanellut. Edes kokoomuksen kannattajista suurin osa ei tue puoliväliriihen massiivisia verokevennyksiä kaikkein varakkaimmille suomalaisille.
Käytännössä hallituksen päätökset johtavat niiden ihmisten nopeampaan kuolemaan, jotka kapitalististen rakenteiden kautta nähdään taakkana ja sitä kautta arvottomina. Sekä niiden ihmisten massiivisempaan hyväksikäyttöön, jotka kapitalististen rakenteiden kautta nähdään välineinä.
Tähän mennessä kokoomus on pitänyt kiinni vain vaalilupauksestaan leikata sosiaaliturvaa. Eli täysin ideologisesta päätöksestään, jolla ei ole säästövaikutuksia kuten hallitus väittää. Samalla kaikki muut vaalilupaukset puolue on onnistunut kannattajilleen pettämään jo hallituskauden puoliväliin mennessä. Hallituksen toiminnan valossa kokoomuksen pyrkimys näyttäytyä talouspolitiikan asiantuntijapuolueena saa aikaan enää vain myötähäpeää.