Yhdysvaltojen fasistisen hallinnon ihmisoikeusvastainen ”maahanmuuttopolitiikka”

Korkein oikeus on Yhdysvaltojen kolmas hallintohaara ja maan ylin auktoriteetti, jonka tehtävä on perustuslain tulkinta ja sen kunnioittamisen valvominen. Viime aikaisilla päätöksillään Yhdysvaltain korkein oikeus on kuitenkin mahdollistanut Trumpin hallinnon perustuslain vastaisia toimenpiteitä. Joe Bidenin hallinnon humanitäärisen ohjelman kautta Yhdysvaltoihin tuli kahden vuoden ajan 30 000 ihmistä kuukausittain Haitista, Kuubasta, Nicaraguasta ja Venezuelasta, maiden ihmisoikeustilanteen vuoksi. Toukokuussa korkein oikeus päätti antaa Trumpin hallinnolle mahdollisuuden edistää yli puolen miljoonan ihmisen karkottamista maasta. Nyt nämä laillisesti Yhdysvalloissa työskentelevät ihmiset ovat menettäneet työ- ja oleskelulupansa ja heitä ollaan poistamassa maasta.

Kesäkuun 2025 lopulla korkein oikeus katsoi, että presidentin rikkoessa perustuslakia alempien oikeusasteiden tuomarit eivät enää voi kielloillaan estää presidentin laittomien määräysten toimeenpanoa koko liittovaltion tasolla. Päätöksen mukaan alempien oikeusasteiden tuomareiden antamat valtakunnalliset kieltomääräykset ylittävät niiden toimivallan. Korkeimman oikeuden konservatiivituomarit hakivat päätöksensä perusteluja 1700-luvun Englannin oikeuskäytännöistä. Päätöksen taustalla on Trumpin virkakautensa alussa antaman liittovaltion hallintoa koskevan asetuksen laittomuus perustuslaissa. Asetus koski perustuslain takaamaa syntymäoikeuden perusteella myönnettävää kansalaisuuden kumoamista, joka on taattu perustuslain neljännessätoista lisäyksessä.

Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa käytännössä, että laittomasti tai väliaikaisesti viisumilla Yhdysvalloissa oleskeleville vanhemmille syntyneet lapset eivät automaattisesti saa maan kansalaisuutta. Päätös vahvistaa myös presidentin valta-asemaa oikeuslaitokseen nähden ja voi johtaa siihen, että joidenkin ihmisten kansalaisuus tullaan tunnustamaan vain osassa osavaltioista. Päätös ei ole vielä astunut voimaan, mutta Trumpin hallinto on jo ehtinyt laittomasti karkottaa lapsia, jotka ovat Yhdysvaltojen kansalaisia, ilman oikeuskäsittelyä äitiensä mukana.

Trumpin kullattu aika

Trump näkee nuoruutensa vuosikymmenet nostalgisina ja menestyksekkäinä, mutta tuskin edes tiedostaa, tai ainakaan tunnustaa, mihin 1960-luvun taloudellinen kasvu ja ajalleen progressiivinen edistys perustui. 1950-1960-lukuja kutsutaan kultaiseksi ajaksi päinvastaisen politiikan, ja erityisesti täysin päinvastaisten veroratkaisujen vuoksi, joita Trumpin äärioikeistolainen hallinto toteuttaa. Käytännössä Trumpin hallinnon laittomuudet, eriarvoisuuden räikeään kasvattamiseen tähtäävät ”uudistukset”, sekä ihmisoikeusloukkaukset, eivät historiallisesti linkity miltään osin 1950-1960-lukujen niin sanottuun kultaiseen aikaan. Mutta niiden voidaan katsoa joltain osin linkittyvän 1800-luvun lopun niin sanottuun kullattuun aikaan Yhdysvalloissa.

1800-luvun lopun kolme viimeistä vuosikymmentä olivat kapitalismin juhlan aikaa. Käytännössä tämä tarkoitti tulo- ja varallisuuserojen suhteetonta kärjistymistä. Talouskasvun ja pienen eliitin valtavan vaurastumisen mahdollisti industriaalisen työväenluokan kyltymätön hyväksikäyttö ja riisto. Köyhyysrajan alapuolella sinnittelevä työtä tekevä luokka paisui massaköyhälistöksi, jossa lapset ja aikuiset tekivät kaksitoistatuntisia työpäiviä palkalla, joka ei riittänyt edes välttämättömiin perustarpeisiin kuten ruokaan.

Maailman vanhin puolue: Yhdysvaltojen demokraatit ovat hylänneet työväenluokan

Yhdysvaltojen edustajahuoneen jäsen Alexandria Ocasio-Cortez kysyi Instagramissa seuraajiltaan, miksi New Yorkin neljännessätoista piirikunnassa jotkut olivat äänestäneet häntä kongressiin ja Donald Trumpia presidentiksi. Vastaukset eivät olleet yllättäviä, vaikka ne olivat ongelmallisia. Joku kuvasi, että näki Trumpin ja AOC:n molempien tulevan poliittisen eliitin ulkopuolelta. Joku koki, että sekä Trump ja AOC välittävät Lue lisää

Tavoitteena kodifioida Roe v. Wade Yhdysvaltojen liittovaltion lakiin

Kun lainsäädännöllä rikotaan perustavanlaatuista ihmisoikeutta päättää omasta kehostaan, seuraukset ovat väkivaltaisia. Laittomat abortit saattavat johtaa vakavaan sairastumiseen tai kuolemaan. Myös mielenterveyssairaudet sekä itsemurhat ovat väistämättömiä seurauksia. Puhumattakaan niiden lasten asemasta, jotka syntyvät ei toivottuina esimerkiksi raiskauksen tai insestin seurauksena. Lainsäädäntö joka pakottaa viemään raskauden loppuun tilanteissa, joissa tiedetään, että sikiö ei tule selviämään, tai lapsi tulee kuolemaan heti syntymän jälkeen, on myös äärimmäistä väkivaltaa. Laillisten aborttien kieltämisen kansanterveydelliset seuraukset ovat murskaavia. Sillä miksi ihminen tarvitsee abortin ei ole merkitystä. Kyse on terveydenhuollosta.

Jos Yhdysvaltojen demokraattisenaattorit äänestäisivät yhtenäisesti, heillä olisi tällä hetkellä mahdollisuus kumota määräenemmistölaki eli filibuster-sääntö ja tämän jälkeen hyväksyä laki, joka kodifioi oikeuden aborttiin liittovaltion laissa. Määräenemmistölain kumoaminen on mahdollista, koska se on senaatin menettelytapasääntö, eikä perustu perustuslakiin. Filibusterilla on kuitenkin suora yhteys Yhdysvaltojen valkoisen ylivallan rakenteisiin, jonka vuoksi etuoikeutetussa asemassa olevat valkoiset senaattorit eivät halua kumota sitä. Filibusterin moderni versio, joka hyväksyttiin 1917 pitää sisällään rasistisen historian. Erityisesti Jim Crow -lakien aikana etelävaltioiden rasistiset senaattorit hyödynsivät filibusteria estäessään kansalaisoikeuslakien hyväksymisen.

Republikaanit eivät ole saaneet äänienemmistöä viimeisen 30 vuoden aikana. Heidän mahdollisuutensa hallita myös tulevaisuudessa tällä hetkellä punaisia osavaltioita tulee heikkenemään entisestään 2040-luvulla, kun valkoiset tulevat jäämään vähemmistöön Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa eurooppalaisten saapumisen ja alkuperäiskansojen kansanmurhan jälkeen. Viime vuonna republikaanit säätivät useissa hallitsemissaan osavaltioissa vaalilakeja, joiden tarkoituksena on vaikeuttaa erityisesti historiallisesti marginalisoitujen ryhmien, sekä vähävaraisten äänestämismahdollisuuksia. Demokraattien tavoitteena on säätää lakeja liittovaltion tasolla, jotka kumoaisivat republikaanien säätämät osavaltiokohtaiset vaalilait. Tämän vuoksi senaatti äänesti tammikuussa 2022 filibusterin kumoamisesta, joka epäonnistui, koska demokraattien oikean laidan senaattorit Joe Manchin ja Kyrstin Sinema vastustivat filibusterin kumoamista.

Valta ja vastuu: Onko Yhdysvaltojen demokraattisen puolueen valtaeliitillä syytä itsereflektioon?

50-vuotisen poliittisen uransa aikana Joe Biden on luonut itselleen mainetta naisten oikeuksien puolestapuhujana ja edistäjänä. Muutkin demokraattisen puolueen valtaeliitin keulakuvat ovat asettuneet tukemaan #MeToo –liikettä, sekä Times Up –liikettä julkisuudessa. Tämän nojalla yksi hälyttävimmistä demokraattien valtaeliitin johdonmukaisuuden puutteista tuli esiin, kun Tara Reade kertoi keväällä 2020 julkisesti, että hän oli joutunut Bidenin seksuaalisen väkivallan kohteeksi, työskennellessään Bidenin senaatin toimistossa Capitol Hillillä vuonna 1993. 

#MeToo –kampanjan puolestapuhujat, kuten Yhdysvaltain edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi ja näyttelijä Alyssa Milano ovat julkisesti marginalisoineet Readen Bideniin kohdistamat syytökset. Vaikka he ovat korostaneet julkisuudessa, että naisia tulee uskoa kun naiset puhuvat kohtaamastaan seksuaalisesta väkivallasta.

Readen syytösten yhteydessä Milano on korostanut julkisuudessa miesten oikeutta puolustaa itseään. Pelosi on puhunut Bidenin arvoista ja siitä, miten hänen mukaansa Biden on Yhdysvaltojen pelastaja, mitätöimällä näin Readen Bideniin kohdistamat syytökset. Pelosi ohitti Readen ulostulon julkisuudessa keväällä 2020, jo ennen kuin Biden itse oli kiistänyt syyllistyneensä seksuaalisen väkivaltaan vuonna 1993. 

Milanon ja Pelosin julkiset ulostulot poikkesivat näin täysin siitä, miten he suhtautuivat professori Christine Blasey Fordin syytöksiin Brett Kavanaughia kohtaan syksyllä 2018.  Ford syytti Kavanaughia seksuaalisesta väkivallasta, joka oli tapahtunut 1980-luvun alussa. Kavanaughia kuultiin syytteiden osalta Yhdysvaltain senaatin oikeuslautakunnan toimesta, ennen hänen nimittämistään korkeimman oikeuden tuomariksi.

Bidenin kampanja painosti mediaa tutkimaan Readen syytöksiä keväällä 2020, sen sijasta, että kampanja olisi aktiivisesti pyrkinyt vastaamaan Readen syytöksiin julkisuudessa. Yhdysvaltojen valtamediat, joista suurin osa on demokraattien valtaeliittiä tukevia uutiskanavia, eivät myöskään reagoineet Readen esittämiin syytöksiin, kuin vasta viikkojen kuluttua siitä, kuin Reade oli tullut syytösten kanssa julkisuuteen. 

Vain ne Yhdysvaltojen median tahot, jotka eivät ole demokraattien valtaeliitin halussa, kuten konservatiivinen valtamedia Fox News ja progressiiviset vaihtoehtomediat, kuten Democracy Now uutisoivat Readen Bideniin kohdistamista syytöksistä. Kun New York Times lopulta julkaisi artikkelin Readen Bideniin kohdistamista syytöksistä, se tapahtui viikkojen jälkeen siitä, kun Reade oli tullut julkisuuteen syytösten kanssa. Kysymyksessä oli tutkiva artikkeli, joka pyrki kumoamaan Readen väitteiden todenperäisyyden.