Sisältövaroitus: misogynia ja alaikäisiin tyttöihin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö ja fyysinen väkivalta.
Courtney Love rikkoi kirjoittamattomia sääntöjä julkaisemalla 2.4.2022. instagramissa poikkeuksellisen postauksen brittidokumentista Look Away (2018). Dokumentti käsittelee alaikäisten tyttöjen kohtamaa fyysistä, psyykkistä ja seksuaalista väkivaltaa maailman tunnetuimpien rockmuusikoiden, kuten Steven Tylerin ja Axl Rosen käsissä. Dokumentin nimi tulee Iggy Popin kappaleesta Look Away, joka alkaa tunnetuilla lyyrikoilla: I slept with Sable when she was 13, her parents were too rich to do anything, she rocked her way around LA, ‘til New York Doll carried her away. Look Away -dokumentin oli tarkoitus olla lähtölaukaus musiikkialan #MeToo: lle, mutta Loven mukaan dokumentti on tukahdutettu ja kielletty Yhdysvalloissa.
Dokumentti käsittelee erityisesti kolmea hyväksikäyttö ja väkivaltatapausta, joista yksi kertoo miten The Runawaysin manageri Kim Fowley huumasi ja raiskasi yhtyeen basistin Jackie Fuchsin, noin. viikko sen jälkeen, kun Fuchs oli täyttänyt 16-vuotta, uutena vuotena 1975. Raiskauksella oli useita alaikäisiä silminnäkijöitä, joista osa oli 13-14-vuotiaita. Paikalla ollut The Runawaysin perustajajäsen Kari Krome oli tapahtumahetkellä 13-vuotias. Krome kertoo dokumentissa Fowleyn hyväksikäyttäneen myös häntä hänen ollessaan 13-vuotias.
https://highline.huffingtonpost.com/articles/en/the-lost-girls/?fbclid=IwAR013_tGclvUROPHhG2cIhGSiN8SnziqeDAw8TsfnthWqeB80BZq0biVU3U
Fowley oli merkittävä tuottaja Hollywoodissa erityisesti 1960- ja 1970-luvuilla ja Love kuvaa instagramissa lähettäneensä Fowleylle kirjeitä ja ensimmäisen bändinsä demoja 1970-luvulla. Fowleyn harjoittama hyväksikäyttö oli yleisesti tiedossa, mutta sen katsottiin olevan osa rock ’n’ roll kulttuuria, eikä siihen puututtu. The Banglesin Michael Steele, joka on yksi The Runawaysin perustajajäsenistä, kertoi vuonna 2001 Fowleyn erottaneen hänet The Runawaysistä vuonna 1975, koska Steele oli kieltäytynyt seksistä Fowleyn kanssa. Fowley kuoli arvostettuna tuottajana ja säveltäjänä, vuonna 2015, eikä joutunut koskaan vastaamaan alaikäisiin kohdistamastaan seksuaalisesta väkivallasta.
Dokumentin toinen tapaus kuvaa miten Steven Tyleristä tuli kuusitoistavuotiaan Julia Holcombin holhoaja, jotta Tyler voisi kuljettaa Holcombia mukanaan yli osavaltioiden rajojen Aerosmithin kiertueella, joutumatta pidätetyksi. Holcomb tuli raskaaksi 17-vuotiaana, jolloin Tyler pakotti Holcombin abortoimaan sikiön vasten Holcombin omaa tahtoa. Courtney Love kertoo instagram julkaisussaan tunteneensa myös toisen tytön, jonka Tyler adoptoi holhokikseen, tytön ollessa 13-vuotias. Loven mukaan tyttö kuoli myöhemmin yliannostukseen.
Aerosmithin Crazyn video vuodelta 1994, näyttäytyy minulle nykyään erilaisena, kuin millaisena koin videon teininä. Koin sen symboloivan vapautta erityisesti sen tarinankerronnan vuoksi. Muistan elävästi kuinka merkityksellisenä koin videon 13-14-vuotiaana. Videossa kaksi tyttöä karkaa koulusta kouluasut yllään. Steven Tylerin silloin 16-vuotias tytär Liv Tyler strippaa videossa rahoittaakseen karkumatkansa. Huoltoasemalla 50+ mies ei pettele halujaan Tyleriä kohtaan tämän tankatessa autoa. Huoltoaseman kaupassa myyjä ei rahasta tyttöjä ostoksista ja tytöt jättävät hänelle alastonkuvansa. 16-vuotiaan Tylerin seksualisointi videossa oli 1990-luvulla normalisoitua ja Crazyn video oli vuonna 1994 yksi MTV:n näytetyimmistä ja toivotuimmista videoista.
Dokumentin kolmas tapaus kuvaa Axl Rosen naisiin kohdistamaa väkivaltaa 1980- ja 1990-luvuilla. 1983 tuntematon tyttö nosti syytteen Rosea vastaan väkivallasta, jonka kohteeksi oli joutunut Rosen taholta Guns ’N’ Rosesin treenikämpällä Los Angelesissa. Guns ’N’ Rosesin entinen manageri Vicky Hamilton kertoo dokumentissa piilotelleensa Rosea ja muuta bändiä asunnollaan sillä aikaa, kun poliisi etsi Rosea Gunnareiden treenikämpältä. Syyte Rosea vastaan hylättiin myöhemmin riittävän näytön puuttuessa. Vuonna 1994 Rosea vastaan nostettiin kanne, jossa nainen kertoi Rosen hyväksikäyttäneen häntä vuosien ajan. Rose kielsi syytökset ja tapaus soviteltiin. Dokumentissa myös Penthouse malli Sheila Kennedy kuvaa yksityiskohtaisesti Rosen harjoittamaa väkivaltaa 1980-luvulla.
Dokumentti nostaa esiin miten rockkareiden raha ja valta-asetelma turvasi heidän koskemattomuutensa silloin, kun he syyllistyivät rikoksiin. Levy-yhtiöt näkivät legendaaristen bändien keulahahmot korvaamattomina rahavirran takaajina, siinä missä nuoret tytöt nähtiin korvattavissa olevina bändäreinä. Rosen naisiin kohdistama brutaali väkivalta oli jo 1990-luvulla hyvin dokumentoitu ja yleisesti tiedossa. Siitä myös uutisoitiin paljon. Se nähtiin kuitenkin osana rock ’n’ roll kulttuuria, jota hallitsi misogynia. Tämä näkyi myös biisien lyriikoissa. Rosen naisiin kohdistaman väkivallan vuoksi Kurt Cobain ei suostunut lähtemään kiertueelle Guns ’N’ Rosesin kanssa 1990-luvun alussa, Axl Rosen pyynnöstä huolimatta. Tämä tulehdutti Nirvanan ja Gunnareiden välit, jolloin Cobainin ja Rosen julkisesta riitelystä saatiin paljon otsikoita.
Dokumentissa esiintyy myös Lori Mattox, joka on kertonut menettäneensä neitsyytensä David Bowielle 13-vuotiaana, sen jälkeen, kun Bowie oli soittanut hänelle ja hakenut mukaansa hotelliin. Mattoxin ollessa 14-vuotias 1970-luvun alkupuolella, Led Zeppelinin silloinen manageri Peter Grant kidnappasi hänet, kuljettaen Mattoxin Jimmy Pagen hotellihuoneeseen. Mattox on itse kuvannut tunteneensa tulleensa kidnapatuksi. Page ei voinut kuljettaa Mattoxia mukanaan kiertueella, koska hän oli 14-vuotias. Tämän vuoksi Page ylläpiti Mattoxia hotellihuoneessaan Los Angelesissa kahden vuoden ajan, lahjoen Mattoxia esim. vaatteilla. Mattox jätti koulunsa kesken ja odotti Pagea hotellissa tämän ollessa kiertueella. Kahden vuoden jälkeen Pagen tiedetään heittäneen Mattox ulos huoneestaan, koska hän oli aloittanut suhteen Mattoxin ystävän Bebe Buellin kanssa, jonka Mattox oli tuonut yöpymään hotelliin. Page pelkäsi myös tulevansa pidätetyksi Mattoxin ylläpitämisestä hotellihuoneessaan, Zeppelinin ollessa FBI tarkkailun alaisena sen jälkeen, kun bändi joutui ryöstön kohteeksi New Yorkissa ja FBI epäili, että kyseessä oli bändin sisällä tapahtunut ryöstö.
Kun on kyse alle 16-vuotiaista lapsista ei voida puhua suostumuksesta, vaan vastuu on aikuisella. On selvää, että kyse on ollut hyväksikäytöstä. Bowie oli naimisissa ja Page parisuhteessa 1970-luvun alussa johon tapahtumat sijoittuvat. Mattox ei puhu tapahtumista dokumentilla, joka ei ole yllättävää, ottaen huomion kuinka arvostetussa ja koskemattomassa asemassa sekä Bowie, että Page edelleen ovat.
Love kirjoittaa instagramissa, että seksin harrastaminen 12-vuotiaana oli rock ’n’ rollin hinta tytöille, jotka halusivat alalle. Hän kuvaa tapauksen, jossa hänen esiintymisensä peruttiin festivaaleilla, kun hän oli vetänyt bussikuskia vastuuseen seksuaalisesta väkivallasta tapahtumajärjestäjien edessä, koska kuski vaati oraaliseksiä alaikäisiltä tytöiltä. Festivaalin järjestäjä perui Holen keikan, koska Lovea pidettiin liian vaikeana artistina hänen puuttuessaan kuskin toimintaan, vaikka bändin piti olla festarin pääesiintyjä. Loven mukaan bussikuski sai pitää työpaikkansa, mutta häntä vaadittiin pyytämään kuskilta anteeksi, johon hän oli vetänyt rajan. Love kuvaa, että tämän osalta vain vähän on muuttunut ja edelleen blowjobs for passes on arkipäivää, kun nuoret tytöt, jotka haluavat nähdä suosikki artistinsa joutuvat hyväksikäytön kohteeksi.
Courtney Love on joutunut koko uransa ajan avoimen misogynian kohteeksi, suurelta osin vain siitä syystä, että hän on käyttäytynyt samoin kuin monet miesrokkarit. Eikä sitä ole katsottu hyvällä, koska hän on nainen. En väitä, että Love olisi täysin ongelmaton, mutta on pystyttävä tunnustamaan, että hänen ulostulonsa on usein ohitettu misogyynisistä syistä, koska hän ei ole koskaan sopinut patriarkaatin edellyttämiin vaatimuksiin siitä, miten naisen tulisi käyttäytyä ja miltä naisen tulisi näyttää. Yksi esimerkki Loveen kohdistuvasta räikeästä misogyniasta on se, miten hänen väitetään murhanneen puolisonsa Kurt Cobainin. Monien Cobainin miesoletettujen fanien on ollut vaikea hyväksyä sitä, että heidän suuren esikuvansa vaimo ei ole vastannut sitä, mitä patriarkaatti naiselta edellyttää. Mm. tästä syystä salaliittoteoriat, joissa Loven väitetään maksaneen jollekin Cobainin murhaamisesta, ovat suosittuja. Monille Cobainin miesoletetuille faneille tämä salaliittoteoria on helpompi hyväksyä, kuin totuus siitä, että heidän esikuvansa on tehnyt itsemurhan.
Yksityisetsivä Tom Grant on myös pyrkinyt tekemään omaisuuden teorioilla, joissa hän väittää Loven murhanneen Cobainin. Aiheesta on tehty dokumentteja, joissa pyritään eri tavoin todistamaan, että Cobain olisi murhattu ja Love olisi tilannut hänen murhansa. Yksi tuoreimmista on Soaked in Bleach (2015), jossa Grant pyrkii saamaan itselleen näkyvyyttä kuvaamalla elämäntarinaansa ja sitä, miten Cobainin nimi tulee hänen päähänsä satoja kertoja päivässä. Grant esittää itsensä ihmisenä, joka pyrkii saamaan Cobainille oikeutta. Dokumentti on täynnä misogyniaa. Grant paheksuu dokumentissa Loven huumeiden käyttöä ja pukeutumista, koska hän katsoo Loven pukeutuneen liian paljastavasti, eikä koe, että Loven käytös olisi soveliasta naiselle. Huomionarvoista on, että Cobain pukeutui samalla tavalla kuin Love, käytti enemmän huumeita kuin Love ja hänen hygienian tasonsa oli heikompi. Cobainia Grant ei kuitenkaan arvostele ja vähättele kuten Lovea.
Courtney Love heitti valokeilan Look Away –dokumenttiin kirjoittamalla siitä, kuinka tärkeä dokumentti on. Näyttää siltä, että dokumenttia ei ole mahdollista nähdä Yhdysvalloissa, joka kertoo siitä, kuinka koskematon rock ’n’ roll legendojen asema edelleen on. Yritin etsiä dokumenttia joka puolelta viime keväänä, kunnes löysin sen sattumalta MTV -palvelusta. MTV Katsomo on todennäköisesti ottanut dokumentin listoilleen sen paljastavuuden ja kohuarvon vuoksi. Syyt ovat kuitenkin yhdentekeviä, koska dokumentti on katsottavissa Suomessa, sitä ei kannata ohittaa vain, koska se on levikissä MTV -palvelussa. Näen että jokaisella jolla on aikaa kuunnella Gunnareiden musiikkia, tulisi olla aikaa katsoa myös tämä dokumentti, joka kuvaa väkivallasta selviytyneiden tarinan. Look Away on yhtä merkittävä kuin dokumenttisarja Surviving R Kelly, joka johti Kellyn vangitsemiseen.
Look Away –dokumentissa käsitellyille väkivaltatapauksille yhteistä on se, että tekijä on valkoinen, vaikutusvaltainen, rikas, arvostettu ja rakastettu mies, jota suojelee koneisto ihmisiä, joka peittelee jälkiä ja siivoaa todistusaineistoa, jottei muusikko joutuisi vastuuseen harjoittamastaan hyväksikäytöstä tai väkivallasta. Kaksinaismoralismi siinä, miten puhumme rokkarien harjoittamasta dokumentoidusta hyväksikäytöstä väitettyinä tapahtumina, kun fiilistelemme Gunnareiden keikalla, ja miten vastaavasti halveksimme ja karttelemme naapurin Peraa (random), jota on syytetty samoista asioista, on valtava.
Aikaisempina vuosikymmeninä vaikutusvaltaiset rockmuusikot saattoivat hyvin rauhassa syyllistyä hyväksikäyttöön. Heidän valta-asemansa mahdollisti sen, eikä se ollut harvinaista, vaan yleistä. Patriarkaalisten rakenteiden johdosta hyväksikäyttö nähtiin aseman tuomana etuoikeutena. Eivätkä asenteet puhuneet sen esille nostamisen puolesta. Vaan siitä puhuminen ja todisteet tukahdutettiin, eikä rikoksia haluttu käsitellä. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö oli ennemmin sääntö kuin poikkeus.
Legendaarisia muusikkoja ei edelleenkään haluta pudottaa asemastaan ja tätä perustellaan heidän merkityksellään taiteilijoina. Monet legendaariset muusikot ovat käyttäneet valta-asemaansa väärin pahimmalla mahdollisella tavalla, mutta edelleen katsotaan muualle. Vaikka ns. ”bändari” –kulttuuria ei enää romantisoitaisi samalla tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä, sen kriittinen tarkastelu ja reflektointi siitä, miten sitä on hehkutettu, on edelleen marginaalista.
Asenteet joissa rokkareiden harjoittamaa hyväksikäyttöä vähätellään ajalleen ominaisena ilmiönä ja katsotaan, että rockmuusikoiden tulee saada elää rauhassa kunnioitettuina, joutumatta vastuuseen rikoksistaan, ohittavat selviytyjien kokemukset hyväksikäytöstä, jonka kohteeksi he ovat joutuneet lapsina. Love kirjoittaa instagramissa, että alaikäisten tyttöjen hyväksikäytössä ei ole mitään monimutkaista, eikä se sijoitu harmaalle alueelle, vaan kyse on aina raiskauksista. Kulttuuri ja asenteet siitä, että rocklegendojen hyväksikäyttämät tytöt ovat olleet onnekkaita, täytyy muuttua.
https://www.theguardian.com/tv-and-radio/2021/sep/13/look-away-review-horrifying-stories-of-abuse-at-the-hands-of-male-rock-stars?fbclid=IwAR2VIV8TRITjZBkd1rUAxGJLIrH-wJlvOuMNtHTu2SfBi_Wjj8O5W0szhCw
https://www.mtv.fi/sarja/look-away-10003952?fbclid=IwAR2UE50aDA1RS-2IGtd_XKG1Bk_tdg7Kf4Ai5E7S9rBIGfwA5xMz5V7fVLo