Tavoitteena kodifioida Roe v. Wade Yhdysvaltojen liittovaltion lakiin

Kun lainsäädännöllä rikotaan perustavanlaatuista ihmisoikeutta päättää omasta kehostaan, seuraukset ovat väkivaltaisia. Laittomat abortit saattavat johtaa vakavaan sairastumiseen tai kuolemaan. Myös mielenterveyssairaudet sekä itsemurhat ovat väistämättömiä seurauksia. Puhumattakaan niiden lasten asemasta, jotka syntyvät ei toivottuina esimerkiksi raiskauksen tai insestin seurauksena. Lainsäädäntö joka pakottaa viemään raskauden loppuun tilanteissa, joissa tiedetään, että sikiö ei tule selviämään, tai lapsi tulee kuolemaan heti syntymän jälkeen, on myös äärimmäistä väkivaltaa. Laillisten aborttien kieltämisen kansanterveydelliset seuraukset ovat murskaavia. Sillä miksi ihminen tarvitsee abortin ei ole merkitystä. Kyse on terveydenhuollosta.

Jos Yhdysvaltojen demokraattisenaattorit äänestäisivät yhtenäisesti, heillä olisi tällä hetkellä mahdollisuus kumota määräenemmistölaki eli filibuster-sääntö ja tämän jälkeen hyväksyä laki, joka kodifioi oikeuden aborttiin liittovaltion laissa. Määräenemmistölain kumoaminen on mahdollista, koska se on senaatin menettelytapasääntö, eikä perustu perustuslakiin. Filibusterilla on kuitenkin suora yhteys Yhdysvaltojen valkoisen ylivallan rakenteisiin, jonka vuoksi etuoikeutetussa asemassa olevat valkoiset senaattorit eivät halua kumota sitä. Filibusterin moderni versio, joka hyväksyttiin 1917 pitää sisällään rasistisen historian. Erityisesti Jim Crow -lakien aikana etelävaltioiden rasistiset senaattorit hyödynsivät filibusteria estäessään kansalaisoikeuslakien hyväksymisen.

Republikaanit eivät ole saaneet äänienemmistöä viimeisen 30 vuoden aikana. Heidän mahdollisuutensa hallita myös tulevaisuudessa tällä hetkellä punaisia osavaltioita tulee heikkenemään entisestään 2040-luvulla, kun valkoiset tulevat jäämään vähemmistöön Yhdysvalloissa ensimmäistä kertaa eurooppalaisten saapumisen ja alkuperäiskansojen kansanmurhan jälkeen. Viime vuonna republikaanit säätivät useissa hallitsemissaan osavaltioissa vaalilakeja, joiden tarkoituksena on vaikeuttaa erityisesti historiallisesti marginalisoitujen ryhmien, sekä vähävaraisten äänestämismahdollisuuksia. Demokraattien tavoitteena on säätää lakeja liittovaltion tasolla, jotka kumoaisivat republikaanien säätämät osavaltiokohtaiset vaalilait. Tämän vuoksi senaatti äänesti tammikuussa 2022 filibusterin kumoamisesta, joka epäonnistui, koska demokraattien oikean laidan senaattorit Joe Manchin ja Kyrstin Sinema vastustivat filibusterin kumoamista.

Look Away: Millaisena menneiden vuosikymmenten ns. ”bändäri” kulttuuri näyttäytyy #MeToo aikakaudella?

Dokumentti nostaa esiin miten rockkareiden raha ja valta-asetelma turvasi heidän koskemattomuutensa silloin, kun he syyllistyivät rikoksiin. Levy-yhtiöt näkivät legendaaristen bändien keulahahmot korvaamattomina rahavirran takaajina, siinä missä nuoret tytöt nähtiin korvattavissa olevina bändäreinä. Rosen naisiin kohdistama brutaali väkivalta oli jo 1990-luvulla hyvin dokumentoitu ja yleisesti tiedossa. Siitä myös uutisoitiin paljon. Se nähtiin kuitenkin osana rock ’n’ roll kulttuuria, jota hallitsi misogynia. Tämä näkyi myös biisien lyriikoissa. Rosen naisiin kohdistaman väkivallan vuoksi Kurt Cobain ei suostunut lähtemään kiertueelle Guns ’N’ Rosesin kanssa 1990-luvun alussa, Axl Rosen pyynnöstä huolimatta. Tämä tulehdutti Nirvanan ja Gunnareiden välit, jolloin Cobainin ja Rosen julkisesta riitelystä saatiin paljon otsikoita.

Look Away –dokumentissa käsitellyille väkivaltatapauksille yhteistä on se, että tekijä on valkoinen, vaikutusvaltainen, rikas, arvostettu ja rakastettu mies, jota suojelee koneisto ihmisiä, joka peittelee jälkiä ja siivoaa todistusaineistoa, jottei muusikko joutuisi vastuuseen harjoittamastaan hyväksikäytöstä tai väkivallasta. Kaksinaismoralismi siinä, miten puhumme rokkarien harjoittamasta dokumentoidusta hyväksikäytöstä väitettyinä tapahtumina, kun fiilistelemme Gunnareiden keikalla, ja miten vastaavasti halveksimme ja karttelemme naapurin Peraa (random), jota on syytetty samoista asioista, on valtava.

Aikaisempina vuosikymmeninä vaikutusvaltaiset rockmuusikot saattoivat hyvin rauhassa syyllistyä hyväksikäyttöön. Heidän valta-asemansa mahdollisti sen, eikä se ollut harvinaista, vaan yleistä. Patriarkaalisten rakenteiden johdosta hyväksikäyttö nähtiin aseman tuomana etuoikeutena. Eivätkä asenteet puhuneet sen esille nostamisen puolesta. Vaan siitä puhuminen ja todisteet tukahdutettiin, eikä rikoksia haluttu käsitellä. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö oli ennemmin sääntö kuin poikkeus.

Legendaarisia muusikkoja ei edelleenkään haluta pudottaa asemastaan ja tätä perustellaan heidän merkityksellään taiteilijoina. Monet legendaariset muusikot ovat käyttäneet valta-asemaansa väärin pahimmalla mahdollisella tavalla, mutta edelleen katsotaan muualle. Vaikka ns. ”bändari” –kulttuuria ei enää romantisoitaisi samalla tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä, sen kriittinen tarkastelu ja reflektointi siitä, miten sitä on hehkutettu, on edelleen marginaalista.

Stieg Larsson 1954-2004: Always siding with the underdog

Kun Ruotsin uusnatsit jakautuivat kahteen eri suuntaukseen, toinen suuntaus, joka edusti äärioikeistolaista populistista retoriikkaa, perusti ruotsindemokraatit 1980-luvun lopulla. Tällä hetkellä ruotsindemokraatit on Ruotsin parlamentaarisista puolueista toiseksi suurin puolue, joka hyväksikäyttää alueita, joissa Ruotsi ei ole onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa, keppihevosenaan rasismille. Ruotsindemokraatit sen enempää, kuin perussuomalaisetkaan, eivät halua, että maahanmuuttajat kotoutuvat Ruotsissa alueilla, joissa esiintyy sosiaalisia ongelmia. Vaan haluavat nimenomaan ylläpitää ongelmia ja käyttää niitä hyväkseen populistisen ja rasistisen agendansa edistämisessä. Mitä enemmän alueilla esiintyy esim. jengiytymistä, sitä iloisempia ruotsindemokraatit ovat. Eivätkä missään tapauksessa halua laittaa resursseja maahanmuuttajien kotoutumiseen ja ongelmien ratkaisemiseen.

Rest In Peace Coolio 1963-2022

Gangsta’s Paradise poikkeaa siitä, miten rap biisit yleensä käsittelevät elämää ghettossa, koska sen lyriikat käsittelevät haavoittuvuutta. Se kuvaa mustan nuoren miehen toivottomuuden tunnetta siinä todellisuudessa, jota mustat miehet elävät ghettoissa Yhdysvalloissa. Se käsittelee tunteita, joita jatkuva vaara joutua aseväkivallan uhriksi, joko rasistisen valkoisen poliisin toimesta tai jengiväkivallan seurauksena, herättää. Eli elämää, josta Yhdysvaltojen valkoisen keskiluokan todellisuus on kaukana.

Gangsta’s Paradise ilmestyi vuonna 1995. Eli vuosi sen jälkeen, kun demokraatit laativat oikeuskomitean silloisen puheenjohtajan, Joe Bidenin johdolla Violent Crime Control and Law Enforcement Act lakiesityksen, jolla demokraattien valtaeliitti pyrki todistelemaan suhtautuvansa rikollisuuden kitkemiseen yhtä kovaotteisesti kuin republikaanit. Nykyään vuoden 1994 Crime billin hyväksymisen suora johdannaisuus mustien miesten massavangitsemisen kiihtymiseen, ja sitä kautta mustien yhteisöjen taloudellisen aseman heikentymiseen ja ongelmien lisääntymiseen tunnustetaan laajalti. Yhdysvaltojen poliittista valtaeliittiä lukuun ottamatta.

Valkoisten fanitus Gangsta’s Paradisea kohtaan on ristiriidassa sen kanssa, miten Coolion kuvaama mustan miehen elämä ghetossa ja köyhyyden mukanaan tuomat ongelmat, jätetään valkoisten analyyseissa usein käsittelemättä. Samanaikaisesti kun on tiedossa, että Yhdysvalloissa muistien yhteisöjen ghettoutuminen on seurausta valkoisten mustiin kohdistamista rasistisista asenteista ja valkoisen ylivallan ja institutionaalisen rasismin rakenteista, kuten orjuudesta ja rasistisesta sekä syrjivästä lainsäädännöstä. Tämä todentaa Chuck D:n paljon esille nostamaa väitettä siitä, miten valkoiset rakastavat mustien kulttuuria, mutta ovat samanaikaisesti kykenemättömiä ja vastahakoisia haastamaan rasistisia käyttäytymismallejaan.

Disinformaatio syytökset putinismista

Vasemmistolaiset toimijat ylläpitivät demokratiaa viime keväänä käydyissä keskusteluissa Suomen Nato-jäsenyydestä. Nostamalla esiin esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiä vasemmisto sai Twitterissä osakseen pilkkaa ja jatkuvia syytöksiä putinismista. Oikeistolaiset toimijat ja trollit turvautuivat disinformaatioon pyrkiessään hiljentämään kriittiset kannat ja keskustelun jäsenyyden eduista ja haitoista. Tämä vastenmielinen retoriikka on nyt herätetty uudelleen henkiin. Disinformaatiolle paras vastine on faktojen listaaminen.

”Välil maan ja taivaan raha menee rahan luokse”

Martin Luther King Jr. nosti usein puheissaan esiin, että Yhdysvalloissa ongelma on se, että yhteiskunta on rakennettu tavalla, jossa vallalla olevat rakenteet ylläpitävät sosialismia rikkaille ja kovaa kapitalismia köyhille. 1950- ja 1960-luku olivat kuitenkin nykyhetkeen verrattuna Yhdysvalloissa vielä tasa-arvoista kasvun aikakautta. Väestön alimman viidesosan varallisuus kasvoi suunnilleen yhtä paljon, kuin varakkaimman viidesosan varallisuus. Varakkaimman väestönosan verotus oli paljon korkeampaa kuin tällä hetkellä. Yritysverot ja osinkojen verot olivat korkeammat. Varallisuutta verotettiin yleisesti huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä. Tämän vuoksi erityisesti 1960-luku oli merkittävää demokratisoitumisen ja tasa-arvon edistymisen aikaa.

Essee: Vastine Susanna Kuparisen Helsingin Sanomissa 17.6.2022 julkaistulle analyysille: ”Perheväkivallan kasvot”

#MeToo –liikettä ei kuitenkaan tule määritellä vain valkoisten naisten kautta. Depp v. Heard kunnianloukkausoikeudenkäynnin seurauksena valkoiset naiset ovat esittäneet näkemyksiä #MeToo –liikkeen toimimattomuudesta ja yhdistäneet Heardiin kohdistuvan misogynian koko liikkeen hautautumiseen. Oikeuden päätös Depp v. Heard kunnianloukkausoikeudenkäynnissä ei kerro mitään #MeToo –liikkeen tilasta. #MeToo –liikkeen perustaja Tarana Burke on nostanut esiin, että liike ei ole kuollut, vaikka Yhdysvaltojen oikeusjärjestelmä on rikki. Oikeuden päätöksen jälkeen Burke kuvasi sosiaalisen median alustoillaan #MeToo –liikkeen merkitsevän yhteisöllisyyttä, turvallisuutta, vapautta ja voimaa miljoonille ihmisille.

Depp & Heard kunnianloukkausoikeudenkäynti

Heardia halventavaan uutisointiin ja häneen sosiaalisessa mediassa kohdistettuun vihaan ei oikeudenkäynnin ensimmäisten viikkojen aikana vielä kiinnitetty näkyvästi huomiota. Vasta toukokuussa, kun oikeudenkäynti oli kestänyt useita viikkoja TIMEkin uutisoi siitä, miten oikeudenkäynti dominoi TikTok videoita, joissa tuettiin Johnny Deppiä ja halvennettiin Amber Heardia. Videoiden ja meemien seurauksena yritykset alkoivat valmistaa tuotteita, kuten mukeja, joiden tekstiprinteissä Heard nimettiin valehtelijaksi ja joissa hänen pilkattiin olevan vähemmän tunnettu näyttelijä kuin Depp. Heardiin kohdistuneen misogynian kaupallisesta hyödyntämisestä kertoivat erityisesti t-paitojen tekstiprintit: Don’t be an Amber.

Deppin tueksi sosiaaliseen mediaan perustettiin laajalle levinneitä kampanjoita, kuten #JusticeForJohnny. Sosiaalisessa mediassa ihmisten ulostulot Deppin puolesta olivat myös täynnä Heardiin kohdistuvaa misogyniaa ja uhkauksia, joissa esitettiin haaveita ja uhkauksia Heardin surmaamisesta, tai yllytettiin ihmisiä kohdistamaan Heardiin väkivaltaa. Deppin fanit olivat aktiivisesti myös hurraamassa häntä Fairfaxissa Virginiassa, oikeustalon ulkopuolella. Hänen saapuessa ja poistuessa oikeustalolta ja vastaavasti buuaamassa Heardia. Faneista kaksi oli myös seuraamassa oikeudenkäyntiä, mutta heidät poistettiin salista, kun kävi ilmi, että he olivat sosiaalisessa mediassa ilmoittaneet haluavansa surmata Heardin.

Check your privileges

Kim Kardashianin kommentti: I have the best advice for women in business. Get your fucking ass up and work. On syystä herättänyt pahoinvointia. Markkinat rakentuvat hyväksikäytölle tavalla, jossa kaikki ihmiset eivät voi olla rikkaita menestyjiä, siitä huolimatta kuinka paljon he tekevät töitä. Eniten töitä tekevät suurelta osin nimenomaan ne ihmiset joiden tulotaso on heikko, tai täysin olematon ja joilla ei ole mahdollisuutta nousta portaita, siitä huolimatta kuinka paljon he työskentelevät. Kapitalistisen yhteiskunnan yksi klassisimmista myyteistä on nimenomaan se, että menestyminen on vain itsestä kiinni ja tekemällä paljon töitä kuka tahansa voi rikastua ja menestyä, mutta jos et onnistu vika on sinussa itsessäsi, etkä ole tehnyt riittävästi töitä. Kim Kardashianin kommentti: It seems like nobody wants to work these days on myös vähättelevä ihmisiä kohtaan, jotka kokevat työkyvyttömyyden takia syrjintää.

Toisille ihmisille suhteet, raha ja valta (jotka kulkevat aina käsi kädessä) eivät vain ole suuremman työtaakan takana, vaan kokonaan saavuttamattomissa. Omat etuoikeudet tulee pystyä tunnustamaan erityisesti silloin, kun omaa paljon vaikutusvaltaa. Naisten keskeisen vastakkainasettelun lietsominen Kardashianien asemasta ei vie ketään naista eteenpäin, päinvastoin.